MOTORINEN KEHITYS OSANA LAPSEN KASVUA

Motorinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä. Motoriset taidot luovat liikkumisen perustan ja tulevat näin ollen tarpeeseen jokaisena päivänä. Yleistaitojen kehityksen ja motoristen perustaitojen oppimisen kannalta otollisinta aikaa ovat ikävuodet 2–7.

Motorisen kehityksen vaiheet

Hermoston, luuston ja lihaksiston yhteistoiminta mahdollistaa motorisen kehityksen. Motoriseen kehitykseen vaikuttaa niin geeniperimä, kuin ympäristöstä tuleva aistitieto sekä sen tarjoamat harjoittelumahdollisuudet.  Kehitys tapahtuu vauvaiän reflekseistä kohti tahdonalaisia liikkeitä, kehon keskiosista ääriosiin ja suurista liikkeistä pienempiin liikkeisiin.

Jokaisen lapsen motoriset taidot kehittyvät yksilölliseen tahtiin. Tärkeää on havainnoida ja seurata kehittyvätkö taidot eteenpäin. Taitojen huomattava viivästyminen saattaa viitata motoriikan haasteisiin.

Motoriset perustaidot

Motoriset taidot ovat taitoja ja niiden yhdistelmiä. Motoristen taitojen kehittymisessä havaintomotorisilla taidoilla on suuri merkitys. Gallahue & Donelly luokittelee motoriset taidot kolmeen ryhmään:

Vinkki!

Skillilataamo.fi -sivuston harjoitteet on jaoteltu motoristen perustaitojen luokittelun mukaan. Hae harjoitettava taito helposti ja ota käyttöön arjessa!

Motorisen oppimisen vaiheet

Motorisessa oppimisessa taito kehittyy vaiheittain pysyväksi harjoittelun ja kokemuksen kautta:

1. Alkeismallin vaihe: Lapsen kaikki huomio kiinnittyy kehon liikuttamiseen.

2. Perusmallin vaihe: Lapsi voi huomioida jonkin verran liikkumisen ohella myös esimerkiksi muuttuvia maaston muotoja ja sopeuttaa liikkumistaan maaston mukaiseksi. Jotta taidot kehittyvät, tarvitsee lapsi liikuntaa päivittäin.

3. Automatisoitunut vaihe eli taidon ihannemalli: Lapsen ei tarvitse enää miettiä liikkumista, vaan hän voi siirtää kaiken huomionsa ympäristön havainnointiin. Tämä vaihe tulisi saavuttaa ennen kouluikää. 

                    Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, 2005

Käsitteet haltuun!

Karkeamotoriset taidot tarkoittavat kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaatuja liikkeitä, kuten juokseminen ja hyppääminen.

Hienomotoriset taidot tarkoittavat pienillä lihaksilla aikaansaatuja tarkkuutta vaativia liikkeitä, kuten kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen

Havaintomotoriset taidot tarkoittavat sitä, miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri puolia suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan.

  • Kinesteettinen ja taktiilinen havainnointi eli tietoisuus kehon asennosta ja liikkeistä, kehotietoisuus, kehontuntemus, kehon kuva, avaruudellinen hahmottaminen ja suuntatietoisuus, tunnon avulla havainnointi, muotojen hahmotus, kehon voimantuoton säätely.
  • Visuaalinen havainnointi eli näönvarainen hahmottaminen, joka on tärkeää liikkeen ja tasapainon oppimisessa, muotojen, suunnan ja tilan hahmottamisessa.
  • Auditiivinen havainnointi eli kuulon avulla havainnointi, temporaalinen hahmottaminen, ajallinen tiedostaminen, rytmi.

Jaa artikkeli